Hyvinvointi-Elämäntapamuutosvalmennus-Terveys-Elintapamuutosvalmentaja_Tiina_Ripatti-Kunnon-Nainen-kesäkuva-2

Hyvinvointi – Psykologisesta joustavuudesta on apua kriisin ja muutoksen keskellä

Kaikki tunnistavat lauseen: ”Houston, I believe we’ve had a problem here”. Nämä sanat kuuluvat Apollo 13
astronautti John Swigertille, kun hän otti yhteyttä NASA:n komentokeskukseen huhtikuussa 1970. ”This is
Houston, say again please”, kuului vastaus.

Tämä on esimerkki hetkestä, jossa on kohdattu uusi tilanne, eikä aiemmin opitut ongelmanratkaisukeinot
ole välttämättä toimineet. Kriisi on siis käännekohta, jossa tulevaisuuden suunta määräytyy paremmaksi tai
huonommaksi omien tekojemme mukaan. Kriisi voi olla henkilö- tai perhekohtainen, koskea jotakin
organisaatiota tai yhteisöä tai jopa maailmanlaajuinen, kuten virusepidemia nyt. Meidät on paiskattu
tilanteeseen, jossa viisaimmatkin ovat ihmeissään.

Sosiaalinen kanssakäyminen on selvästi vähentynyt turvallisuuden nimissä tai jäänyt jopa kokonaan pois.
Aktiiviselle ihmiselle muutos on ollut dramaattinen – ihmissuhteiden hoitamisesta on tullut
monimutkaisempaa ja se kuormittaa. Pakollinen yksinäisyys, eristäytyneisyys ja pelko ovat rankkoja
kokemuksia, joilla on psyykkisiä vaikutuksia.

Ihmisten tapa reagoida asioihin ja tilanteisiin vaihtelee. Siinä, missä toiset lamaantuvat kokonaan, toiset
pysyvät toimeliaina. Vallitsevan kriisin lisäksi huolia voi lisätä taustalla vaikuttavat muut stressiä aiheuttavat
asiat. Harvalla ihmisellä on aiempaa kokemusta vakavasta kriisistä, joten tilanne on niin ainutkertainen,
ettei omia reaktioita voi ennustaa.

Kriisi on käännekohta, jossa tulevaisuuden suunta määräytyy paremmaksi tai huonommaksi omien tekojemme mukaan.
Tiina Ripatti
Elintapamuutosvalmentaja

Kriisin eri vaiheet

Kriiseillä on omat tyypilliset vaiheensa: alussa iskee alkushokki, jolloin mieli haluaa kieltää tapahtuneen.
Tilannetta ei halua uskoa todeksi, mieli pyrkii sulkemaan ikävät asiat pois. Muutos saattaakin tuntua jopa
piristävältä!

Ensijärkytystä seuraa reaktiovaihe; padotut tunteet ryöpsähtävät pintaan ahdistuksena,
keskittymisvaikeuksina, pelkona, ärtymyksenä ja turhautumisena. Mieli alkaa epäillä loppuuko
poikkeustilanne koskaan. On aivan inhimillistä olla alakuloinen tai ärtynyt. Kenenkään ei tarvitse tuntea
huonoa omaatuntoa siksi, että toimintakyky ei ole kriisin keskellä maksimitasolla. Myös kapinahenki alkaa
nostaa päätään. Jos pakkotilassa on jotakin lievennystä, se auttaa kestämään rajoitukset paremmin.
Ihmiselle tulee kuvitelma jonkin asteen vapaaehtoisuudesta.

Kriisi voi aiheuttaa myös lamaannuksen – ahdistus ja masennus alkavat nousta pintaan. Tässä tilassa toisen
kanssa puhuminen auttaa, yksinään omassa päässä asioiden vatvominen sen sijaan voi kuormittaa
raskaasti. Rutiinien ja tietyn päiväjärjestyksen ylläpito on tärkeää: vaatteiden päälle pukeminen,
ruokailurytmi ja liikunta mahdollisuuksien mukaan toteutettuna ovat turvallisia ja säännöllisiä toimintoja,
joista kannattaa pitää kiinni.

Lopulta seuraa sopeutumisvaihe, jossa uudenlainen arki alkaa muuttua siedettäväksi, mieli alkaa tasaantua
ja ajatukset suuntautuvat tulevaisuuteen. Toivo ja lohtu syrjäyttävät pikkuhiljaa epävarmuuden ja arki alkaa
muotoutua uuteen tilanteeseen sopivaksi.

Psyykkisesti joustava ihminen selviytyy kriisitilanteesta helpommin

Poikkeustilanteet asettavat ihmisen psyko-sosiaaliset taidot koetukselle. Miten säädellä omia tunteita ja
käyttäytymistä, miten ylläpitää tarkkaavaisuutta ja keskittymistä? Miten pitää kiinni moraalista haastavana
aikana? Psyykkisesti joustava ihminen selviytyy kriisitilanteesta helpommin, sillä ajattelu, käyttäytyminen ja
tunteiden säätely ovat paremmin hallussa. Psyykkisesti joustavalla ihmisellä on kyky mukauttaa omaa
toimintaansa suhteessa eri tilanteiden asettamiin vaatimuksiin.

Iso kriisi on kuin suuronnettomuus, se saa ihmiset ajattelemaan ”ylevästi” ja päättämään, etteivät enää ole
pikkumaisia tai murehdi pienistä. Arkiset murheet ovat kuitenkin hyväksi – se kertoo, että paluu normaaliin
alkaa. Ihminen saa olla taas oma itsensä, jolta palaa päreet milloin mistäkin syystä!

Älä murehdi asioita, joihin et voi vaikuttaa

Ihmisellä on taipumus liittää ja yhdistää asioita, sanoja, ajatuksia ja tunteita toisiinsa omien kokemustensa
pohjalta. Mieleen syntyy eräänlainen kokemusten ketju, joka vaikuttaa tulevaisuuteen. Asioiden välille voi
syntyä merkityksiä ja yhteyksiä vailla todellisuuspohjaa. Mieli juuttuu herkästi ja luontaisesti kriittisyyteen
ja kielteisyyteen. Kielteinen minä-puhe saa ihmisen uskomaan omiin ajatuksiinsa ja tunteisiinsa totuutena.
Liika kriittisyys estää suoriutumista ja vähentää hyvinvointia. Kannattaa muistuttaa itseä olla murehtimatta
asioita, joille ei voi mitään – anna niiden olla!

Huomaa kaikki hyvä omassa toiminnassasi ja vahvista vahvuuksiasi, sillä haastavissa olosuhteissa on
tärkeää tuntea empatiaa itseä kohtaan. Positiiviset tunteet ja mieliala lisäävät luovuutta sekä vaikuttavat
kehon fysiologiaan myönteisesti mm. vähentämällä jännitystä ja stressiä. Minä-puheen kääntäminen
positiiviseksi voi saada aikaan vahvan voimaantumisen tunteen sekä merkittäviä muutoksia hyvinvointiisi.

Jos koet tarvitsevasi apua nykytilanteessa muutoksen toteuttamiseen, olen täällä apunasi. Olen hyvä
vertaistuki monipuolisen elämänkokemukseni takia ja hyvinvointialan koulutukseni sisältää myös
psyykkisen valmennuksen. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on yhdistelmä tekoja sekä positiivisia ajatuksia,
jotka auttavat jatkamaan arjessa. Laitetaan yhdessä hyvinvointisi palaset kohdalleen ja arki
tasapainoisemmaksi.

Haastavat elämäntilanteet ovat aina synnyttäneet aforismeja. Seuraava mietelause sopii hyvin tähän
aikaan:

”Eilinen on ohi. Huomista et tunne. Elä siis tätä päivää.”

Muistilista kriisin tai muutoksen keskelle

  1. Älä murehdi asioita, joihin et voi vaikuttaa
  2. Kiinnitä huomio pieniin, hyviin asioihin arjessasi
  3. Kehu itseäsi pienistä teoista ja valinnoista, jotka ovat olleet onnistuneita vaikeassa tilanteessa
  4. Ole empaattinen itseäsi kohtaan: On normaalia, ettei toimintakyky ole kriisin keskellä
    maksimitasolla
  5. Kannusta itseäsi positiivisella minä-puheella, kuin kannustaisit parasta ystävääsi
  6. Huomioi sinulle rakkaat ihmiset

Iloisin terveisin,

Tiina Ripatti
#KunnonNainen

tiina@kunnon-nainen.fi
040 7203656

Koulutettu hyvinvointialan ammattilainen


Elintapavalmentaja
Psyykkinen valmentaja
Liikunnanohjaaja (AMK)
Ammattivalmentaja (VAT)
Asahi -ohjaaja

Tule mukaan KunnonPiiriin!
  • Saat lahjaksi Kuinka onnistua elintapamuutoksessa -oppaan
  • Saat säännöllisesti hyvinvointia edistäviä vinkkejä suoraan sähköpostiisi

Emme lähetä roskapostia ja lähetystahti on maltillinen.
Autan sinua voimaan hyvin ja muuttamaan elintapojasi terveempään suuntaan.

Saat tiedon ajankohtaisista tapahtumista
Tutustu myös Tietosuojaselosteeseen.

Tervetuloa mukaan!

Jaa artikkeli
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *